lauantai 5. syyskuuta 2009

Japani pikkuvauvan kanssa

Kun ennen beibin syntymää luin vauvalehdistä haastatteluja, jossa tuoreet vanhemmat alistuneesti kertoivat, miten paljon vauva sitoo ja miten ei enää tulisi mieleenkään lähteä esimerkiksi spontaanisti kahvilaan, tunsin lievän ahdistuksen nousevan kurkkuuni. Olin elänyt mieheni kanssa kahdeksan vuotta kauniisti sanottuna vähemmän organisoitunutta elämää (lue: kuin pellossa). Käytännössä tämä tarkoitti, että kodinhoitoon ym. liittyvät velvollisuudet lensivät romukoppaan aina, kun tuli mieleen lähteä jonnekin tai tehdä jotain hauskaa.

Olihan muutos ilmeinen, kun beibi kaksi ja puoli kuukautta sitten syntyi. Alkuun tuntui, etten edes saunaan päässyt ilman että maailmanlopun huuto seurasi perässäni. Tukkaani en välillä ehtinyt pesemään moneen päivään. Mutta aika nopeasti asiat helpottuivat. Itse olisin saattanut jäädäkin kotiin makaamaan siksi, että se olisi yksinkertaisesti vain ollut niin paljon helpompaa, mutta mieheni piti huolta siitä, ettei näin päässyt käymään: kun beibi oli kahdeksan päivän ikäinen, muutimme kesämökille, kolmiviikkoisen kanssa ajelimme toiselle puolelle Suomea ja seitsemänviikkoisen kanssa lensimme tänne.

Älkää ymmärtäkö väärin, tiedän että lapset tarvitsevat kasvaessaan rutiineja ja rytmin päiviin. Mutta ei entisestä elämäntyylistä tarvitse vauvan maailmaantulon jälkeen kokonaan luopua. Olisi järjetöntä asua täällä ja pysytellä mukavuussyistä neljän seinän sisällä. Liikkuminen imeväisikäisen kanssa Japanissa on itse asiassa äärettömän helppoa. Lähestulkoon kaikissa tavarataloissa on supersiistit lastenhoito-osastot, josta löytyy omat kopit imetykseen. Kaupungilla tarvitsee siis vain pitää mielessä, missä lähin tavaratalo sijaitsee. Ainakin lounasaikaan olemme olleet vauvamme kanssa tervetulleita kaikkiin ravintoloihin, joihin olemme yrittäneet. Auton takapenkillä on imetetty ja vaihdettu vaipat monet kerrat. Joskus on vaadittu pientä siviilirohkeutta: olen imettänyt myös turisti-infon siivouskopissa...

Jokatapauksessa sanoisin, että reissuaminen Japanissa on äärettömän helppoa pikkuvauvan kanssa. Vink vink, kaikki lähipiirin tuoreet äidit!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Anu niin sitä pitää. T. Äitisi

Related Posts with Thumbnails