maanantai 12. lokakuuta 2009

Jo Elviksen lanteet ties sen...

Kun asuu maassa, jonka kieltä ei hääppöisesti osaa, turvautuu kovin mielellään elekieleen. Pääni heiluu ja kädet vispaavat, kun yritän saada kaupan myyjää ymmärtämään asiaani. Sääli vain, että hyvä huitomiseni menee hukkaan. Japanilaisella ja länsimaisella elekielellä ei nimittäin ole juurikaan yhteistä. Yleensä aiheutan vain enemmän hämmennystä. Vaikka olenkin nyt oppinut joitakin japanilaisia eleitä, on oma elekieli niin syvälle selkäytimeen juurtunutta, että tositilanteissa aina palaan niihin.

Tässä muutamia eroavaisuuksia:

Luokse kutsuminen:
Suomessa kämmen on ylöspäin, ja sormia koukistetaan itseen päin. Japanissa kämmen on alaspäin, ja sormia koukistetaan kämmeneen. Näyttää siltä, kuin henkilö rapsuttaisi ilmaa.

Ei:
Suomessa ravistetaan päätä sivusuunnassa. Japanissa käsi on kasvojen edessä peukalo nenään päin, ja kättä liikutetaan nopeasti sivusuunnassa.

Olen pahoillani:
Suomessa lähinnä luimistellaan, vedetään päätä hartioiden väliin ja irvistetään. Japanissa asetetaan kämmenet yhteen rinnan eteen.

Minäkö?
Suomalainen osoittaa peukalollaan rintaansa. Japanilainen osoittaa etusormellaan nenäänsä.

Olisi hauska kuulla, minkälaisiin erilaisiin eleisiin te lukijat olette törmänneet ulkomailla!

P.S. Japanilaiset tulkitsevat ihmisten tunteita lähinnä silmistä, kun länsimaalaiset tarkastelevat koko kasvoja. Tämä ero heijastuu niinkin yllättävään seikkaan kuin hymiöihin! Japanissa :) on ^_^ ja :( on ;_;

7 kommenttia:

Joola kirjoitti...

Tuo hymiöläppä oli minulle uutta, ja kiinnostavaa! Aasialaiset ylipäänsä pitävät kuulemma silmiin katsomista tungettelevana. Eli ei niinkään keskustellessakaan kohteliaisuuden osoituksena, niin kuin meillä on tapana.

Leena kirjoitti...

Mitä mahtavat työkaverit ajatella kun tässä päätteen edessä viuhdon ja harjoittelen japanilaista elekieltä. Viikon kuluttua ne täytyy jo osata ^_^

mizyéna kirjoitti...

Meilläkin lapsi tuli kysymään mitä teen kun viittoilin Japaniksi :D Toi hymiöjuttu on kyllä hauska.

Meiltä päin tulee mieleen "odota hetki" milloin oikean käden sormet laitetaan yhteen, kämmen puoli alaspäin ja tehdän ylösalas liikettä. Mua aina huvittaa kun meillä lapset ovat oppineet sen ihan pienestä. Kun pyydän jotain tekemään saan sen vastauksesi ilman mitään puhetta :D Mikäköhän olisi suomalainen vastine? Oisko kädellä ilmaan "taputtelu", vähän sellainen "seis" liike.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, mielenkiintoinen aihe!

Olen itse törmännyt lähi-idässä tuohon samaan "odota hetki" -eleeseen, josta Mizyéna mainitsi; vanhempani käyttävät sitä edelleenkin vaikka Suomeen paluusta on jo yli 20 vuotta..

Meksikossa tutustuin "olen samaa mieltä" -eleeseen. Siinä koukistettiin etusormea nopeasti useita kertoja, kämmen keskustelukumppaniin päin muut sormet alas taivutettuina (tyyliin Hohto-elokuvan pikkupojan mielikuvituskaveri, jos muistatte :). Hyödyllinen ele, jos on esim. suu täynnä ruokaa juuri kun haluaisi kiivaasti osallistua keskusteluun kommentilla "aivan aivan, olen ihan samaa mieltä"!
- Tiina

Anu kirjoitti...

Joola: Ja ilmeisesti myös vähän agressiivisena! Tuon muistamienn on ollut minulle yhtä tuskaa, mielelläni tapittelisin kaikkia silmiin...

Leena: Kiire tulee ^_^

mizyéna: Se onkin varmaan jännää seurattavaa miten lapset poimivat noiat juttuja!

Tiina: Kieltämättä kätevä ele! Ihan asiasta rasiaan, satuin juuri viime viikolla katsomaan Hohdon, ekaa kertaa kokonaan. Jostain luin, että se sormen koukistelu oli ollut sen pikkupojan oma idea.

Johanna kirjoitti...

Oletko huomannut miten japanilaiset laskevat sormillaan? Se on mun mielestä myös hassua, kaikki sormet ylhäällä ja ensin peukalo painetaan kämmeneen - yksi, sitten etusormi - kaksi, jne viisi - kaikki nyrkissä, kuusi - peukalo pystyyn, jne. kymmenen - kaikki sormet ylhäällä. Luulisin, että toi tapa on käytössä muuallakin Aasiassa.

Anu kirjoitti...

Joo, olen huomannut! Kaupoissa ostaessani tiskiltä jotain myyjä usein varmistaa, että on ymmärtänyt minut oikein näyttämällä kappalemäärän myös sormilla.

Related Posts with Thumbnails