maanantai 10. toukokuuta 2010

Mieletön ilta - mieletön illallinen

Lauantaina olimme kuusikymppisen japanilaispariskunnan illallisvieraina Kitahiroshimassa, Sapporon eteläpuolella. Ilta oli mieletön -monessakin mielessä. Nautin usein suunnattomasti itseäni vanhempien ihmisten kanssa seurustelusta. Heillä on paljon kiinnostavia tarinoita, ja pidempi perspektiivi asioihin. Näin tämänkin pariskunnan kohdalla. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka he muuttivat 70-luvun alussa Yhdysvaltoihin ilman rahaa, verkostoja ja kielitaitoa, pelkästään ulkomaille muuttoa koskevan kirjan ohjeilla! Se on aikanaan vaatinut paljon enemmän kylmää päätä kuin meidän muuttomme tänne.

Kiinnostavan seuran lisäksi tulimme hemmotelluiksi uskomattomista uskomattomimman illallisen äärellä. Enpä usko, että olen koskaan yksityisessä kodissa sellaista kokenut.

Illan menu oli japanilais-italialaista fuusioruokaa, ja käsitti viisi ruokalajia. Pahoitteluni, ruokalajien nimet eivät ole ihan tarkkaan tiedossani.

appetizer: juustoja, oliiveja, patonkia ja kalaisaa salaattia
ensimmäinen alkuruoka: Hokkaidon karvarapua erilaisilla kastikkeilla
toinen alkuruoka: tonnikalasashimia juuri raastetun wasabin kera
pääruoka: naudanlihaa ainusipulin (ainu negi) kera, kasviksia ja papupataa sitruunan kera
jälkiruoka: keksejä ja jäätelöä

Hiranojen illallinen


Joka ikinen ruoka oli uskomattoman hyvää. Karvarapu oli valtava. Pelkässä jalassa oli syötävää enemmän kuin useammassa suomalaisen ravun pyrstössä. Yhdistelyssä kokkimme oli vertaansa vailla. Esimerkiksi tuo ainunegi ja naudan liha olivat suussa sulava yhdistelmä. Samoin papuruoka sai aivan erilaisen säväyksen, kun päälle pirskotti tuoretta sitruunaa.

Ihanat maut kruunasi japanilaisittain täydellinen presentaatio: ruokia olisi voinut vain katsella. Samalla sain (omasta pyyynöstäni) pikakatsauksen japanilaiseen keramiikkaan.

5 kommenttia:

-Anni- kirjoitti...

Mieletön ateria, ihan kateeksi käy!

Kenza kirjoitti...

Nami! Ennenvanhaan maailmalle lähtö on todellakin vaatinut sisua ja hyviä hermoja!

Anu kirjoitti...

Anni: kuvat ja sanat eivät tehneet sille oikeutusta :)

Kenza: Jep, näin on! Ihan kymmenessä vuodessa on mun mielestä helpottunut radikaalisti, jo tiedon saatavuuden vuoksi.

heini kirjoitti...

Kuulostaapas ihanalta illalta:)) Minulla on vähän sama juttu - suuri osa tuttavista/kavereista/jopa ystävistä on minua vanhempia ja nautin myös siitä kokemuksesta ja teeskentelemättömyydestä, jota hieman vanhemmilla ihmisillä jo on! Sitä on jotenkin jo löytynyt se oma elämänsuunta. Mistä te olette tällaiseen pariskuntaan tutustuneet :)?

Anu kirjoitti...

Miehen työn kautta tunnemme heidät :)

Related Posts with Thumbnails