tiistai 19. lokakuuta 2010

Hajatelmia osa IV

Stereotypinen japanilainen on varsin täsmällinen kaveri. Aina ajassa, prikulleen. Valtaosa omankin kokemukseni mukaan onkin. Mutta omaan elämääni on sattunut myös yksi sanoisinko varsin boheemi japanilainen.

Japaninopettajani saapuu tuskin koskaan tunnille ajoissa. Kerran hän jätti ilmestymättä kokonaan. Toisen kerran sain hätäisen puhelun, jossa hän pahoitteli edellisenä päivänä unohtamaansa tuntia, jota ei koskaan edes oltu sovittu pidettäväksi.

Myöhästely on rasittava piirre ihmisissä, mutta siedän sitä senseiltäni, koska hän on muuten loistava opettaja.

Mutta se taas niistä stereotypioista.

*****

Kommenttilaatikossa käytiin taannoin keskustelua torakoista. Kerroin kysyjälle, että käsittääkseni ne eivät ole kovin yleisiä, me emmekä tuttuvapiirimme ole niihin törmänneet. Tietävimmät kertoivat, että kyllä niitä torakoita Japanista löytyy, joku jopa nasevasti totesi, että muualla kuin expattien lähipiiristä.

Jostain syystä yhdellä japanintunnilla tulivat nämä ihanaiset kokkuro-chit puheeksi. Opettajani kertoi, että torakoita ei tosiaankaan Hokkaidolla juuri näe, muilla saarilla kylläkin. En siis ihan väärässä ollut kuitenkaan. Liekö sitten viileämmällä ilmastolla vai paremmilla asumisoloilla enemmän osuutta asiaan.

*****

Vanhempi japanilaisystävättäreni totesi hiljan, että Hokkaidollahan on oikeasti kuusi vuodenaikaa, ei neljä. Syksyn ja talven väliin jää yksi nimetön vuodenaika. Se on silloin, kun lehdet ovat tippuneet puusta, mutta lumi ei ole vielä maassa. Talven ja kevään väliin jää toinen, silloin kun lumi on sulanut, mutta lehti ei ole vielä puussa.

Näinhän se on tietysti Suomessakin. Mutta siinä missä Suomen vuodenajat ovat epämääräiset, kulkee vuoden kiertokulku täällä kuin kello. Syksy alkaa lokakuun alussa, ilmat viilenevät parin viikon aikana hellelukemista noin viiteentoista asteeseen. Lehdet ovat tippuneet marraskuun toiselle viikolle mentäessä, ja pysyvä lumi sataa hieman ennen joulukuun puoliväliä. Lumi pysyy maassa aina maaliskuun puoleenväliin ja ilmat lämpenevät nopeasti kymmenen asteen tienolle. Puut saavat lehdet huhtikuun loppupuolella. Kesä on täydessä terässään kesäkuun alussa, ja helteisiä päiviä riittää aina syyskuun loppuun asti.

Sushin ja hyvän palvelun ja yleisen huomaavaisuuden ohella voisin smuglata tämän ilmaston myös Suomeen. 

2 kommenttia:

Mari A. kirjoitti...

Kuulostaa siltä, että Japani on suomalaiselle aika helppo osa Aasiaa asuttavaksi.

Itse kuulun ehkä enemmän niihin manjaana-tyyppeihin, niin tulisin sekopäiseksi Japanian maassa. Ainakin, mitä mielikuvani sieltä antavat ymmärtää.

Töissähän mä hoen joka tunti oppilaille miten tärkeää on tehdä työt ajoissa ja muistutan niistä joka päivä ja joka tunti. Mutta itse taidan elää (hieman) eri tavalla kuin opetan...

Anu kirjoitti...

Mari A: Japani on kyllä siinä mielessä helppo, että yhteiskunta toimii kuin rasvattu. Toki niitä varjopuoliakin on, ihan kärkipäässä työ- ja koulumaailma. Aika monelle länkkärille onäyttää valitettavasti käyneen niin, että eka vuosi pari ollaan maasta tosi innoissaan, sitten alkaa kyrpiä, ja viiden vuoden päästä täällä vihataan olla. Ei kaikille, mutta valitettavan monelle. En sitten tiedä, mihin kategoriaan itse lukeutuisin, jos oltaisiin jääty pidemäksi aikaa.

Itse uskon, että viihtyisin myös niissä "vähemmän organisoituneissa" Aasian maissa, ainakin jonkin aikaa.

Related Posts with Thumbnails